Casanova ja Sprengtporten. Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet

Vuonna 1785 koputti Pohjois-Böömissä (nyk. Tsekki) olevaan Duxin linnan oveen pronotaari ja oikeustieteen tohtori Giacomo Casanova. Venetsian taakseen jättänyt vanha ja köyhtynyt Casanova tuli linnaan kirjastonhoitajaksi.

Duxin linnasta on kymmenkunta kilometriä Teplizin kylpyläkaupunkiin, jonka vieraskirjaan tehtiin 7.6.1795 seuraava merkintä: Hänen ylhäisyytensä, Herra Kenraaliluutnantti, paroni von Sprengtporten Pietarista. Hän oli Savon prikaatin komentaja vuodesta 1775, mutta erosi Ruotsin palveluksesta vuonna 1780 ja ryhtyi ajamaan Suomen erottamista Ruotsista. Hän tuli kylpylään hoitamaan taisteluissa saamiaan vammoja.

Kylpylässä ja Duxin linnassa kukoisti huomattava seurapiiri, jonka kutsujen ja rientojen tiimellyksessä myös nämä kaksi herraa kohtasivat. Heidän välilleen sukeutui ystävyyssuhde, jonka keskeisenä piirteenä olivat älylliset keskustelut, joita he kävivät keskenään, välillä riidellenkin, filosofisista ja moraalisista kysymyksistä. Kun keskustelu jostain syystä jäi kesken, he jatkoivat sitä kirjeitse: heidän kirjeenvaihdostaan on säilynyt parisenkymmentä kirjettä.

Kirjan tekijä, radioprofessori Eero Saarenheimo, on eri arkistoihin perehtyen tutkinut Sprengtportenin ja Casanovan yhteisiä vuosia perusteellisesti ja osaa kertoa näiden kahden herran ystävyydestä asiantuntevasti. Saarenheimon hienostunut kirjoitustyyli sopii oivallisesti kuvaamaan 1700-lukua ja sen ilmapiiriä. Tekstistä välittyy hienosti ajan kuva, moraali ja ajatusmaailma, ja Saarenheimo kuvailee henkilöitä herkullisen elävästi. Vaikka kirja on tietokirja ja kaikki tapahtumat totta, se avautuu eteemme kuin romaani.