Nuoruuden savotat (Iijoki, #5)

Isä on terve ja Kalle vankka tienestimies, ja niin on hätä hävinnyt Kallioniemen ruokapöydästä. Ongelmia riittää silti, sillä asiat joita isä eniten inhoaa maailmassa ovat lorukirjojen lukeminen ja joutavuuksien raapusteleminen. Tämän ristiriidan ja toisaalta isän nuukuuden takia yhteenottoja ei voi välttää. Onneksi äidin kanssa on hyvä yhteisymmärrys. Sen ja yhteisen taktiikan avulla saadaan toteutumaan oulunreissu, pojan pitkäaikainen haave, jonka on määrä tulla käännekohdaksi paitsi vaatetus- myös alati ajankohtaisissa rakkausasioissa.

Kummun Patruunan talosta on tullut Kallelle toinen koti, jonka leppoisassa ilmapiirissä hän viihtyy ja saa miehistä itseluottamusta. Mutta mistä johtuu isän heltymätön kauna tätä sympaattista unennäkijä-veljeään kohtaan? Asia on vuodesta toiseen ollut arvoitus, ja kun syy siihen eräänä päivän selviää, on se niin yllättävä ja kiusallinen, ettei sitä voi kertoa edes äidille.

Ystävyys Hoikkalan Kallen, hiljaisen ja surumielisen kyläneron kanssa on tullut Kallelle yhä tärkeämmäksi. Yhdessä nuorukaiset syventyvät kirjallisuuteen ja elävät Berliinin olympiakisojen ilot ja murheet. Kun kaverin kohtalo sitten yllättävällä tavalla täyttyy ja uutinen siitä saapuu keväiselle uittotyömaalle, on se noitten vuosien merkitsevin.

Vankan ja todistusvoimaisen yhteiskunnallisen kuvan välittäminen on läpi koko Iijoki-sarjan ollut Kalle Päätalon tähtäimessä. Nyt tulevat kuvaan monet kiinnostavat ja jopa kuumatkin lähihistoriamme aiheet: Hitlerin Kolmas valtakunta – miten se koetaan selkosissa, miten uuden maapolitiikan vaikutukset, miten Suojeluskunta, josta päähenkilölle tulee oma, erityisen polttava ongelmansa.