Rakastunut rampa, eli Sakris Kukkelman, köyhä polseviikki

Joel Lehtosen Rakastunut rampa on tunnelmaltaan synkkä ja alakuloinen. Kerronnan väreinä ovat syksyn valottomat, tummat sävyt. Romaanin päähenkilö Sakris Kukkelman, kyttyräselkäinen rampa, elää omassa fantasiamaailmassaan ja uskottelee itselleen olevansa naisten rakastama sankari.

Rakastuneen ramman ruman estetiikassa ja voimakkaassa visuaalisuudessa näkyy Lehtosen siirtyminen ekspressionismiin. Ekspressionismille, ja ylipäänsä modernismille, oli tyypillistä kääntyminen sisäänpäin, subjektiivisen tunteen ja kokemuksen ilmaisu, introspektio ja henkilökeskeiset kerronnan muodot. Syksyinen alakuloinen luonto samoin kuin teoksen miljöö, Krokelbyn ränsistynyt esikaupunkialue, heijastavat koko romaanin tuntoja: ankeutta, groteskia ja kaiken puolinaisuutta, kirjoittaa Irma Perttula esipuheessaan.

Rakastunut rampa sai synkkyydessään ja elämänkielteisyydessään hämmentyneen vastaanoton aikalaisilta. Sitä pidettiin kirjailijan välivaiheen työnä, mutta nykyään kirja on monille yksi Lehtosen tärkeimmistä teoksista.